Olin pari päivää Syöpäjärjestöjen järjestöpäivillä. Mahtavaa! Hyvät luennot, hyvät keskustelut. Me- henki oli olemassa.
Kouluttaja Salla Saarinen sanoi:
Vain koskettamalla ihmisen tunteita, saat heidät toimimaan.
Menestys alkaa aina me-sanalla. Kukaan ei menesty yksin. Siihen tarvitaan yhdessätekemisen meininkiä.
Vaarallisempia eivät ole ihmiset, jotka tekevät virheitä kokeillessaan, vaan ne joilla ei ole rohkeutta kokeilla.
Nämä kolme lausetta jäivät ainakin minun mieleeni. Ja näillä mielestäni sitä virtaa tuli ja uudet haasteet ovat jälleen "hautumassa". Toivottavasti jo kevään aikana pystyn niitä esittelemään.
Tällaiset tapahtumat ovat myös virtaa antavia siinä mielessä, että ihmisellä on luontainen tarve kuulua johonkin joukkoon. Vajaa sata samanhenkistä ihmistä kokoontuu samaan tilaan oppimaan uutta toisiltamme ja kehittämään omia vahvuuksia. Varmasti saa virtaa kun on avoimin mielin sitä vastaanottamassa.
Samoin siellä on vertaistuki parhaimmillaan. On puheenjohtajia, tukihenkilöitä ym. luottamushenkilöitä. Ja kaikilla sama päämäärä: Hyvä elämä syövästä huolimatta.
Ja vielä virtaa... Olettehan huomannut? Kevät tulee! Päivä on jo selvästi pidentynyt. Auringolla on myös niitä ihmevoimia, joilla saa lisää virtaa.
Muistan lapsena lukeneeni "sadun", jossa tuuli ja aurinko kilpaili voimistaan. Tuuli käytti kaikki voimansa ja ihmiset laittoivat takkia ympärilleen. Aurinko käytti kaikki voimansa ja ihmiset riisuivat takkia. Kumpi siis oli voimakkaampi?
"Ihmiset unohtavat mitä olet tehnyt. Ihmiset unohtavat mitä olet sanonut. Mutta he eivät unohda niitä tunteita, joita olet heissä herättänyt"
