Joulu

Toivon ystäväni,että otat joulun rauhallisesti ilman minkäänlaista stressiä tai tekemisen pakkoa. Nauti tästä hetkestä ja vietä aikaa ystävien seurassa. Muista myös ilahduttaa ainakin yhtä yksinäistä tänäkin jouluna.
Pia Inkisen runo on hyvin puhutteleva.
Todellinen joulu

Se on se tunne,
kun sinä olet siinä - lähellä
ja huomaat minut.

Kysyt, mitä kuuluu ja
oikein oikeasti haluat kuunnella,
iloni ja suruni - jaat ne kanssani.

Joulu - se on se tunne,
kun tulet käymään ja
toivot, että minäkin kävisin.

Se on se tunne,
kun tartut käteeni
ja talutat, kun
otan horjuvia askelia.

Se on se tunne,
kun tiedän, että
minulla on sinut - ystäväni.

Niin se on se
lähimmäisen rakkaus
- todellinen joulu on ainainen.

Tällaista lähimmäisen joulua haluan toivottaa Sinulle lukijani. Pidetään toisistamme huolta!

Voimapuu

Vuosi 2016 on ollut syöpäjärjestöissä vapaaehtoisuuden vuosi. Vapaaehtoisia on palkittu Virpi Talvitien taululla: Voimapuu.

Tämä taulu on numero 22. Minulla oli suuri etuoikeus ja kunnia vastaanottaa tällainen taulu Pohjanmaan syöpäyhdistyksen 60-vuotis juhlagaalassa 19.11.

Kun sain tiedon tästä, olin kuin Liisa ihmemaassa. Syöpäyhdistyksen polkuni alkoi jo vuonna 1989, kun aloitin saattohoidon tukihenkilökoulutuksessa. Paljon on mahtunut vajaaseen 30 vuoteen saattomatkoja ja rinnalla kulkemisia. Vuorovaikutusta tämä elämämme on, välillä olen itsekin tarvinnut rinnalla kulkijaa.
Myöhemmin olen eksynyt myös järjestöpuolelle, vapaaehtoisena.

Vapaaehtoisia on paljon sekä syöpäjärjestöissä että muissakin järjestöissä. Jokainen vapaaehtoinen on voimapuunsa ansainnut. On mahdottoman hienoa, että meille on suotu tällainen huomionosoitus, meidät on huomattu, meitä arvostetaan!
Toivon, että jokainen vapaaehtoisena työskentelevä saa tällaisesta huomionosoituksesta voimaa jatkaa tässä upeassa työssä. Yhdessä! Sillä yhdessä meissä on voimaa!

Tässä työssä haasteet eivät lopu, joten uusin innoin taas käymme huomiseen.

Äitienpäivän kynnyksellä

Löysin hienon ajatelman, jonka on kirjoittanut Julia Summers:

Äiti nauraa meidän nauruamme,
itkee kyyneliämme,
vastaa meidän rakkauteemme,
pelkää meidän pelkojamme.
Äiti elää myötä iloissamme,
huolehtii kaikkia huoliamme
ja kaikki toivomme,
kaikki unelmamme äiti toivoo
ja uneksii kanssamme.

Hyvää äitienpäivää!

Yhteistyön ja ystävien voima

Vuodet vaihtuu... Vuosi 2015 meni ilman yhtään kirjoitusta. Suru,ikävä ja kaipaus ovat olleet niin lähellä, ettei ole löytynyt sanoja kirjoittaa mistään muustakaan.
Moni teistä lukijoista on kysynyt kirjoituksia, kiitos teille siitä!

Aina on ollut lupa unelmoida. Minun suuri unelmani oli muutama vuosi sitten päästä luennoimaan ja kertomaan saattohoidosta ja ihmisten kohtaamisesta muillekin. Tämä on jonkun verran toteutunut. Olen kiitollinen jokaisesta luennosta.

Mikä sai minut nyt koneen vierelle?
Olin viikonloppuna vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatiopäivillä. Meitä oli koolla yli 30. Suurin osa meistä oli ryhmiemme puheenjohtajia ja sihteereitä.Ihana oli nähdä ystäviä ja tavata uusia ihmisiä. Se kokemusten vaihto, se energia, joka on tällaisissa tapahtumissa on käsin kosketeltavaa. Siitä riittää kaikille ja sillä mennään taas pitkälle vapaaehtoistyössä.
Tänä päivänä meillä on kaikki mahdollisuudet yhteydenpitoon. Mikä mahdollisuus! 30 ihanaa ihmistä, joihin voi ottaa yhteyttä kun omat neuvot eivätkä voimat riitä luotsata omaa ryhmää.

Tänä päivänä me kaikki yhdistystoiminnassa kipuillaan samoissa asioissa. Porukka ikääntyy ja nuoremmille riittää sosiaalinen media. Miten vastata näihin haasteisiin?
Esimerkiksi näitä asioita pohdimme pitkään. Joku viisas on sanonut,että se aika tulee takaisin, kun taas kaikki haluaa tavata nenätysten.

Olkoon tämä nyt aloituksena ja jatketaan tästä. Toivon kaikille aurinkoista kevättä. Nautitaan tästä hetkestä, huomisesta emme tiedä.