Kukka-auto kiertää ja upeita kohtaamisia syntyy joka päivä.Keväällä lupaamani kirjallisen tehtävän julkaisu venähti pitemmälle kuin luulinkaan. Nyt kuitenkin ajattelin jälleen vuorovaikutusta. Arjen kohtaamisia tulee päivittäin kymmeniä ellei jo satakin mene rikki nyt kukkien sesonkiaikana. Kaikki kohtaamiset ovat ainutkertaisia ja arvokkaita. Niitä pitää vaalia ja kohdella hyvin. Vaikka tämä tehtävä on tehty vuorovaikutuksesta saattohoidossa niin samoja periaatteita voimme soveltaa kaikissa kohtaamisissa."Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Kun tämä määritelmä siirretään saattohoitoon on kyseessä useampi objekti; potilas, omainen ja hoitaja.
Vuorovaikutuksen onnistumisesta kantaa vastuun ammattilainen. ( koulun kehittämisen kansio, 2007 )
Tämä samainen julkaisu on listannut vuorovaikutuksen periaatteet:
1. vuorovaikutusvastuu
2. välittäminen
3. ihmisen kunnioitus
4. vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista
5. oikein kuuleminen - ymmärtäminen
6. tärkeiden asioiden sanominen - rehellisyys
Näitä periaatteita haluan nyt tarkastella yksitellen omien kokemusteni pohjalta.
1. Kun mietitään ensin vuorovaikutusvastuuta, olemme vastuussa sekä viestimme sisällöstä että
myös sen esittämistavasta. Ja vielä pitäisi ottaa huomioon toisen osapuolen mahdolliset
tulkinnat;
hänen persoonallisuutensa, mielialansa ja kehys, jossa viestintä tapahtuu.
Kuitenkin arkinen kohtaaminen on hyvin yksinkertaista ja aitoa, jos hoitaja on valmis nöyränä
kohtaamaan potilaan ja heidän omaisensa. Nöyryydessä näkyy selvästi se, että nyt olen tässä ja
teitä varten. Poissa on kiire. Eikä myöskään saa vaikuttaa poissaolevalta, vaan pitää olla läsnä,
tässä ja nyt.
2. Välittämisenkin ydin on siinä, että olemme läsnä ja kuuntelemme. Silmiin katsominen, hymy
ja koskettaminen luovat yhteyttä.
3. Viestitämme jo käytöksellämme ja eleillämme arvostammeko toista ihmistä. Kun aidosti
kunnioitamme, se varmasti näkyy meistä. Luottamus ja luotettavuus ovat kaiken inhimillisen
vuorovaikutuksen tärkeä osa. Luottamuksen säilyminen perustuu kunnioitukseen ja
ymmärretyksi tulemisen kokemukseen. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Hänen
elämäntarinansa arvostaminen on kunnioittamista parhaimmillaan. Kun arvostamme toista
ihmistä, hänen omanarvontuntonsa vahvistuu. Arvostaminen ei ole pelkkiä sanoja, vaan se
näkyy kaikissa arjen toimissamme. Pitää muistaa, että jokainen on oman elämänsä asiantuntija.
Emme voi arvostella, emmekä antaa valmiita neuvoja. Jokainen ihminen ansaitsee
tulla kunnioitetuksi, ei siksi, että on tehnyt jotakin, vaan siksi,että hän on hän.
4. Kun asettuu aitoon vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa, laittaa aina itsensä likoon. Kun
suostuu aitoon kohtaamiseen ja omien tunteidensa tuntemiseen, niin toisen ihmisen kärsimys
saattaa saada myös lähellä olevan liikuttumaan. Poskia pitkin valuvat kyyneleet eivät loukkaa,
ne osoittavat kyseessä olevan aidosti tuntevan ihmisen.
5. Tärkeää on olla aidosti läsnä ja kuunnella vilpittömän kiinnostuneena. Pienet
päännyökkäykset kannustavat jatkamaan keskustelua.
6. Kun luottamus löytyy, voidaan puhua vaikeistakin asioista totuudenmukaisesti ja
vilpittömästi.
Aito kohtaaminen on pysähtymistä, viipymistä ja yhdessä kulkemista vuorovaikutuksessa silloinkin, kun lopputulos ei ole ennustettavissa. Kohtaaminen on onnistunut silloin, kun toinen asettuu kasvokkain toisen ihmisen kanssa ja haluaa jakaa ihmisyyden iloineen ja kipuineen. Tällaista kohtaamista ei voi suorittaa vaan se toteutuu olemalla läsnä."
Lähteet: Nousiainen, Piekkari, Koulun kehittämisen kansio, 2007
Mattila Kati-Pupita, Arvostava kohtaaminen, 2008
Tällaisia ajatuksia minulla oli tässä tehtävässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti