Viime viikko oli myös hyvin virtaa antava. Tapasin kaikki 7 lastenlastani ja sain viettää toisien seurassa kokonaisen viikon. Kyllä on ihmeellistä kuinka tällaisella onnella voidaan ihmistä suosia.
Nyt on siis arki ja työt alkaneet jälleen...
Tukihenkilönä olen saanut keskustella läheistensä menettäneiden omaisten kanssa. Kuinka paljon onkaan kysymyksiä, joihin ei koskaan saada vastauksia ja kuinka yksin omaiset ovat.
Itsesyytöksiä tulee ja voimavaroja kuluu miettimiseen tehtiinkö kaikki mahdollinen.
Kuitenkin on tärkeää muistaa: Silloin kun olemme olleet valintatilanteessa olemme tehneet ratkaisun niillä tiedoilla ja voimavaroilla mitä silloin on ollut käytettävissä. Ei kannata miettiä olisiko ratkaisu nyt toinen, koska tilannekin on nyt toinen.
Näillä ajatuksilla mennään nyt viikkoa eteenpäin ja ihanan aurinkoista kevättä kohden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti